Esteellisyys ja varavaltuutetun asema estellisyyden poistamisessa

Esteellisyyteen liittyvällä sääntelyllä pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa edunvalvontavaltuutetun ja hänen edustaman henkilön eli päämiehen edut saattavat olla ristiriidassa. Kyse ei ole tilanteista, jossa ristiriita on aina todellinen, vaan sellaisen olemassaolon mahdollisuus riittää. Sellainen oikeustoimi, jonka edunvalvontavaltuutettu on tehnyt jäävinä, ei sido päämiestä. Jäävinä tehdystä oikeustoimesta seuraa siis oikeustoimen pätemättömyys. Pätemättömyys johtaa usein siihen, että tehdyt suoritukset, kuten esineen luovutus myynnin yhteydessä ja rahan vastaanottaminen ostajalta, on palautettava molemmin puolin. Esteellisyys voi liittyä minkälaiseen tahansa edustamiseen, myös esimerkiksi päämiehen puhevallan käyttämiseen tai hallinnollisten asioiden hoitamiseen tämän puolesta. 

Valtuutettu ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on:

1. valtuutettu itse, valtuutetun puoliso tai lapsi taikka joku, jota valtuutettu edustaa. 

2. Valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso..

3. Valtuutetun sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus. 

Esimerkki 1:

Liisa tytär toimii äitinsä Alman edunvalvontavaltuutettuna. Liisa saa äitinsä puolesta myydä tämän omaisuutta rahoittaakseen äitinsä elinkustannuksia. Liisa ei kuitenkaan saa myydä mitään äitinsä omaisuutta omille esimerkiksi lähisukulaisilleen tai puolisolleen.

Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.

Esteellisyys ratkaistaan muodollisella perusteella eli pelkästään vastapuolen statuksen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että esteellisyys syntyy, vaikka osapuolet eivät olisi olleet tekemisissä toistensa kanssa tai eivät olisi läheisiä käytännön elämässä. 

Valtuutettu ei saa edustaa päämiestään myöskään silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta  syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään.

Esimerkki 2:

Liisa tytär haluaa myydä äitinsä kesämökkikiinteistön hyvälle ystävälleen halvalla hinnalla. Näin Liisa saisi itsekin jatkaa mökin käyttöä tulevaisuudessa. Ulkopuoliselta ostajalta kesämökkikiinteistöstä saataisiin huomattavasti korkeampi hinta. Etujen ristariita näyttää todennäköiseltä, sillä Alma äidin edun mukaista olisi saada korkeampi hinta, jolla voitaisiin rahoittaa hänen etunsa mukainen hoito ja hoiva laadukkaammin. 

Valtuutettu ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta. Edunvalvontavaltuutuksessa tästä säännöstä voidaan poiketa, mutta lahjoitukset on yksilöitävä valtakirjassa. Tällöinkään lahjoitus ei edellä kuvatulla tavalla onnistu, mikäli valtuutettu on jäävi eli esteellinen.

Varavaltuutettu esteellisyyden poistajana

Mikäli päämies haluaa lahjoittaa tai myydä alihintaan omaisuuttaan valtuutetun sukulaisille tai läheisille, on tällaisen oikeustoimen toteuttamisessa käytettävä varavaltuutettua eli sellaista henkilöä, joka ei ole samalla tavalla läheinen kuin varsinainen valtuutettu. Varavaltuutetuksi on syytä valita sellainen henkilö, joka kykenee toteuttamaan tällaiset lahjat tai lahjaluontoiset kaupat, mikäli edunvalvontavaltuutuksen tekijä sellaista suunnittelee tai haluaa sellaiseen varautua. Tällöin on kannattavaa valita varavaltuutetuksi hyvä ja luotettu ystävä, joka ei kuulu omaan tai puolison sukuun tai sukulaisten puolisoihin. 

Varavaltuutettu kykenee niin ikään toteuttamaan esimerkiksi omaisuuden myyntitoimenpiteitä siten, että omaisuus säilytetään suvussa. Tosin, on tärkeää huomata, että ilman päämiehen nimenomaista määräystä on varavaltuutetun vaadittava täysi hinta myymästään omaisuudesta myös kun omaisuus säilytetään suvussa. Mikäli päämies eli Alma-äiti on suunnitellut laajemman sukupolven vaihdoksen omaisuuteensa liittyen ja tätä sukupolven vaihdosta on tarkoitus jatkaa Alma-äidin oman toimintakyvyn heikettyä, on valtuutus suunniteltava huolellisesti ja tarkoin esteellisyyden näkökulmasta. Varavaltuutetun toimivalta on vahvistettava samalla tavalla maistraatin päätöksellä kuin miten varsinainenkin valtuutuskin vahvistetaan. Tämä vie valitettavasti jonkin verran aikaa. Usein puhutaan kuukausista. 

Esimerkki 3:

Alma-äiti on valtuuttanut tyttärensä Liisan toimimaan puolestaan edunvalvontavaltuutettuna ja antanut valtakirjassa kirjalliset ohjeet, joiden mukaan hänen omaisuutensa tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää suvussa. Alman-äidin BMW:n haluaisi ostaa Liisan veli Mikko. Liisa ei kuitenkaan voi myydä Alman-äidin autoa veljelleen, sillä hän on oikeustoimen suhteen esteellinen. Tästä syystä Alma-äiti on edunvalvontavaltakirjassa nimennyt varavaltuutetuksi lapsuudenystävänsä Irman. Irman valtuutus vahvistetaan maistraatissa tätä kauppa varten ja Irma myy BMW:n Mikolle. Tämän jälkeen Liisa jatkaa normaalisti edunvalvontavaltuutettuna. 

Mikäli ajaudutaan tilanteeseen, jossa edunvalvontavaltuutettu on esteellinen ja oikeustoimi on päämiehen puolesta tehtävä, on edunvalvojalle haettava sijaista. Tällöin ensisijaisesti vahvistetaan varavaltuutus, mutta jos sellaisesta ei ole määrätty, on valtuutetulle määrättävä muu sijainen. Sijaisen määrää maistraatti, jos valtuutettu hakee sellaista itse. Mikäli jokin muu taho hakee sijaista, sen määrääminen kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan. Mikäli sijaista tarvitaan osituksen tai perinnönjaon toimittamiseksi, voi sitä hakea myös pesänjakaja.